Kun Commodore muuttui lenkkareiksi

Odotin innolla uuden Commodore 64 Ultimaten saapumista. Kyseessä ei ollut mikä tahansa ostos, vaan pitkään odottamani laite, joka herättää henkiin yhden kaikkien aikojen rakastetuimmista kotitietokoneista modernilla tekniikalla.

Kun paketti viimein saapui ihmettelin, että miten hemmetissä tämä paketti on näin pieni. Paketin päällä oli omat osoitetietoni, mutta ulkoisesti mikään ei liittynyt Commodoreen vaan kummallinen harmaa pussukka oli asetettu paketin päälle.

Yllätys ja ärsytys odotti paketin avaamisen jälkeen.

Something wonderful is happening

Post tagged with ‘dxi’ is part of my coding project: shortwave.sbs and DX-Intelligence.

First Steps

• The dxi directory was created.
• This marks the beginning of the DX Intelligence Engine.
• The existing shortwave.sbs application remains untouched.

“Today, DX Intelligence took its first concrete form. It can’t analyze any transmissions yet, but we built it its own home. I wanted to do this in a way that wouldn’t break any of the current features.”

There are projects that begin with a detailed masterplan.

And then there are projects like VadelmaSky.

A simple idea: “What if I built my own lightweight aircraft tracking page from local ADS-B reception?”

That single thought slowly evolved into a surprisingly polished live aviation dashboard powered entirely by local SDR receivers.

The Beginning

The original goal was intentionally simple:

• Read aircraft data from readsb
• Save daily logs
• Generate static HTML
• Publish automatically to GitHub Pages

The system was built around:

Yleiskatsaus

FM Arrow Tune sai alkunsa pienestä käyttömukavuusparannuksesta SDR#:lle.

Alkuperäinen idea oli yksinkertainen:
tehdä FM-bandin selaamisesta nopeampaa ja luonnollisempaa nuolinäppäimillä.

Hyvin nopeasti projekti kuitenkin kasvoi paljon pidemmälle — kevyeksi skannaus- ja DX-työkaluksi.

Miksi tein tämän

Käytän SDR#:ää usein etänä Splashtopin kautta iPadilla.
Virtuaaliset nuolinäppäimet paljastivat nopeasti, kuinka kätevää näppäimistöpohjainen viritys voi olla.

Taajuuksien klikkailu tai käsin syöttäminen tuntui hitaalta.
Nuolinäppäimet tuntuivat luonnollisilta.

Siitä tämä lähti.

v0.1.0 — Alku

Ensimmäinen versio oli tarkoituksella yksinkertainen:

Overview

FM Arrow Tune started as a small quality-of-life improvement for SDR#.

The original goal was simple:
make FM band browsing faster and more intuitive using keyboard arrow keys.

Very quickly, the idea evolved into something much more powerful — a lightweight scanning and DX tool.

Why I built this

I often use SDR# remotely via Splashtop on an iPad.
The virtual arrow keys made it obvious how convenient keyboard-based tuning could be.

A small quality-of-life plugin for SDR#

I have been practicing SDR# plugin development, and this little project became my first working release.

The idea came from a very practical real-world use case. I often listen to SDR# remotely from my iPad via Splashtop, and Splashtop provides virtual arrow keys on screen. That immediately made me think: what if I could browse the FM band simply by tapping left and right?

Pieni mutta yllättävän hyödyllinen lisä SDR#:ään

Olen viime aikoina harjoitellut SDR#-pluginien tekemistä, ja tämä projekti muodostui samalla ensimmäiseksi oikeasti toimivaksi versioksi.

Idea syntyi täysin käytännön tarpeesta. Kuuntelen SDR#:ää usein etänä iPadilla Splashtopin kautta, ja siinä on virtuaaliset nuolinäppäimet. Siitä tuli ajatus: entä jos FM-bandia voisi selata vain naputtelemalla vasenta ja oikeaa nuolta?

Ja siitä tämä plugin syntyi.

Idea

Pluginin nimi on FM Arrow Tune.

Sen tarkoitus on yksinkertainen: tehdä FM-bandin selailusta sujuvaa käyttämällä nuolinäppäimiä viritykseen.

Monesti parhaat työkalut syntyvät omasta tarpeesta.

Halusin Linux-komentoriville yksinkertaisen mutta järkevän tavan kirjata ”työn alla olevia asioita” – ilman tietokantoja, pilvipalveluja tai raskaita todo-sovelluksia.

Näin syntyi NTS – Note To Self.

🧠 Mikä on NTS?

NTS on pieni komentorivityökalu, jolla voi:

• lisätä muistiinpanoja suoraan terminaalista
• pitää kirjaa työn alla olevista asioista
• merkitä tehtäviä valmiiksi
• käyttää tageja vapaasti (#linux, #backup, #radio)
• listata tehtäviä suodattimilla
• lukea ja muokata kaikkea Markdownina

Kaikki data tallennetaan yhteen tiedostoon:

Miksi rsync snapshotteihin?

Moni ajattelee varmuuskopiointia kahdella tavalla:

• joko kopioidaan kaikki aina uudestaan
• tai luotetaan johonkin mustaan laatikkoon

rsync tarjoaa kolmannen vaihtoehdon: yksinkertaisen, läpinäkyvän ja tehokkaan snapshot-mallin, joka ei vaadi erikoistyökaluja.

Perusidea lyhyesti

Snapshot-mallissa:

• jokainen varmuuskopiointi näyttää täydeltä kopiolta
• todellisuudessa vain muuttuneet tiedostot vievät tilaa
• muuttumattomat tiedostot ovat kovia linkkejä

Tämä saavutetaan --link-dest-valitsimella.

Hakemistorakenne

Yksi kone, yksi rakenne:

backups/
└── host1/
    ├── 2026-01-05/
    ├── 2026-01-06/
    └── latest -> 2026-01-06/

jokainen päivä on oma snapshot

Lähtötilanne

Kotiverkossani pyörii useita Linux-koneita eri tehtävissä:
Raspberry Pi -palvelimia, yksi MiniPC, yksi Debian-pohjainen pääkone sekä Windows-työpöytä.

Koneet tekevät asioita, jotka eivät saa mennä rikki:

• OpenWebRX
• FM-DX-palvelimia
• ADS-B
• musiikkipalvelu
• blogi ja kehitysympäristö

Yksi asia kuitenkin puuttui:

Yhtenäinen varmuuskopiointi – ja ennen kaikkea näkyvyys siihen, että se oikeasti toimii.

Varmuuskopioinnin perusta

Varsinainen backup-ratkaisu syntyi melko suoraviivaisesti:

• yksi keskuskone varmuuskopioille
• SSH-yhteys kaikkiin koneisiin
• rsync ja snapshotit (--link-dest)
• ajastus cronilla
• retention (esim. 30 päivää)

Periaatteet olivat selkeät: