Yleiskatsaus

FM Arrow Tune sai alkunsa pienestä käyttömukavuusparannuksesta SDR#:lle.

Alkuperäinen idea oli yksinkertainen:
tehdä FM-bandin selaamisesta nopeampaa ja luonnollisempaa nuolinäppäimillä.

Hyvin nopeasti projekti kuitenkin kasvoi paljon pidemmälle — kevyeksi skannaus- ja DX-työkaluksi.

Miksi tein tämän

Käytän SDR#:ää usein etänä Splashtopin kautta iPadilla.
Virtuaaliset nuolinäppäimet paljastivat nopeasti, kuinka kätevää näppäimistöpohjainen viritys voi olla.

Taajuuksien klikkailu tai käsin syöttäminen tuntui hitaalta.
Nuolinäppäimet tuntuivat luonnollisilta.

Siitä tämä lähti.

v0.1.0 — Alku

Ensimmäinen versio oli tarkoituksella yksinkertainen:

Overview

FM Arrow Tune started as a small quality-of-life improvement for SDR#.

The original goal was simple:
make FM band browsing faster and more intuitive using keyboard arrow keys.

Very quickly, the idea evolved into something much more powerful — a lightweight scanning and DX tool.

Why I built this

I often use SDR# remotely via Splashtop on an iPad.
The virtual arrow keys made it obvious how convenient keyboard-based tuning could be.

A small quality-of-life plugin for SDR#

I have been practicing SDR# plugin development, and this little project became my first working release.

The idea came from a very practical real-world use case. I often listen to SDR# remotely from my iPad via Splashtop, and Splashtop provides virtual arrow keys on screen. That immediately made me think: what if I could browse the FM band simply by tapping left and right?

Pieni mutta yllättävän hyödyllinen lisä SDR#:ään

Olen viime aikoina harjoitellut SDR#-pluginien tekemistä, ja tämä projekti muodostui samalla ensimmäiseksi oikeasti toimivaksi versioksi.

Idea syntyi täysin käytännön tarpeesta. Kuuntelen SDR#:ää usein etänä iPadilla Splashtopin kautta, ja siinä on virtuaaliset nuolinäppäimet. Siitä tuli ajatus: entä jos FM-bandia voisi selata vain naputtelemalla vasenta ja oikeaa nuolta?

Ja siitä tämä plugin syntyi.

Idea

Pluginin nimi on FM Arrow Tune.

Sen tarkoitus on yksinkertainen: tehdä FM-bandin selailusta sujuvaa käyttämällä nuolinäppäimiä viritykseen.

Monesti parhaat työkalut syntyvät omasta tarpeesta.

Halusin Linux-komentoriville yksinkertaisen mutta järkevän tavan kirjata ”työn alla olevia asioita” – ilman tietokantoja, pilvipalveluja tai raskaita todo-sovelluksia.

Näin syntyi NTS – Note To Self.

🧠 Mikä on NTS?

NTS on pieni komentorivityökalu, jolla voi:

• lisätä muistiinpanoja suoraan terminaalista
• pitää kirjaa työn alla olevista asioista
• merkitä tehtäviä valmiiksi
• käyttää tageja vapaasti (#linux, #backup, #radio)
• listata tehtäviä suodattimilla
• lukea ja muokata kaikkea Markdownina

Kaikki data tallennetaan yhteen tiedostoon:

Miksi rsync snapshotteihin?

Moni ajattelee varmuuskopiointia kahdella tavalla:

• joko kopioidaan kaikki aina uudestaan
• tai luotetaan johonkin mustaan laatikkoon

rsync tarjoaa kolmannen vaihtoehdon: yksinkertaisen, läpinäkyvän ja tehokkaan snapshot-mallin, joka ei vaadi erikoistyökaluja.

Perusidea lyhyesti

Snapshot-mallissa:

• jokainen varmuuskopiointi näyttää täydeltä kopiolta
• todellisuudessa vain muuttuneet tiedostot vievät tilaa
• muuttumattomat tiedostot ovat kovia linkkejä

Tämä saavutetaan --link-dest-valitsimella.

Hakemistorakenne

Yksi kone, yksi rakenne:

backups/
└── host1/
    ├── 2026-01-05/
    ├── 2026-01-06/
    └── latest -> 2026-01-06/

jokainen päivä on oma snapshot

Lähtötilanne

Kotiverkossani pyörii useita Linux-koneita eri tehtävissä:
Raspberry Pi -palvelimia, yksi MiniPC, yksi Debian-pohjainen pääkone sekä Windows-työpöytä.

Koneet tekevät asioita, jotka eivät saa mennä rikki:

• OpenWebRX
• FM-DX-palvelimia
• ADS-B
• musiikkipalvelu
• blogi ja kehitysympäristö

Yksi asia kuitenkin puuttui:

Yhtenäinen varmuuskopiointi – ja ennen kaikkea näkyvyys siihen, että se oikeasti toimii.

Varmuuskopioinnin perusta

Varsinainen backup-ratkaisu syntyi melko suoraviivaisesti:

• yksi keskuskone varmuuskopioille
• SSH-yhteys kaikkiin koneisiin
• rsync ja snapshotit (--link-dest)
• ajastus cronilla
• retention (esim. 30 päivää)

Periaatteet olivat selkeät:

Kun kaikki näyttää toimivan – mutta ääntä ei kuulu

Tämä on tarina tilanteesta, joka on varmasti tuttu monelle Linuxia, SDR:ää ja radiotekniikkaa harrastavalle.

Kaikki näyttää toimivan:

• FM-DX-Webserver pyörii normaalisti
• selainliittymä toimii
• spektri elää
• signaalimittarit liikkuvat
• RDS dekoodautuu

Mutta silti:

Web-audio on täysin mykkä.

Ei virheilmoituksia.
Ei kaatumisia.
Ei mitään selkeää vihjettä siitä, missä vika on.

Ympäristö lyhyesti

Kokoonpano oli seuraava:

• Raspberry Pi 3B+
• FM-DX-Webserver
• TEF668x-vastaanotin
• USB-äänikortti (ESI MAYA U5)
• Audio TEF:ltä line-inin kautta äänikortille
• ALSA + FFmpeg web-audiolle

Kaikki oli aiemmin toiminut.

Olen äskettäin tehnyt runsaasti kokeiluja Meshtastic-laitteiden kanssa, etenkin LongFast- ja EdgeFastLow-asetusten kanssa. Yleisesti käytössä on LongFast-asetus, joka ei ole aivan niitä parhaimpia asetuksia suhteellisen ruuhkaisella bandilla, jossa oletuksena on monenlaista LoRa-laitetta sähkömittareista etäohjattaviin valoihin.

Käytännön kokeissa olen bussimatkalla Kangaslammelta Tourulaan (n.6km) ja siitä pienen kävelymatkan Kankaalle kuskannut mukanani kannettavaa Meshtastic-laitetta ja tehnyt yhteyskokeiluita omaan tukiasemaan LF- ja EFL-asetuksilla. Päivästä riippuen LF-asetuksilla kantomatka jää n. 2km ja välillä jopa alle, kun taas EFL-asetuksilla hyvänä päivänä 2way-yhteys onnistuu lähes 6km päähän. Nämä n. 2 viikon päivittäiset testit osoittaa, että juurikin EFL olisi paras asetus ruuhkaiselle bandille. Toivotaan, että tämä asetus yleistyisi suomessa kaikkialla ja saataisiin tänne Jyväskylään lisää nodeja.

Viime aikoina olen monen muun projektin lisäksi puuhastellut pienten LoRa-laitteiden parissa. Etenkin Meshtastic-projektin parissa, joka siis on avoimen lähdekoodin hajautettu mesh-verkko, joka on suunniteltu toimimaan vähän virtaa kuluttavilla laitteilla -> lisää aiheesta osoitteessa MeshAbout.fi.

Jyväskylän, Kangaslammella minulla on oma “basenode” eli kiinteä node; Vadelma Base (VDLM), jonka sydämenä hyrrää LILYGO T-LoRa V2.1-1.6 ja erilinen ulkoantenni. Asustelen kerrostalon viidennessä, ylimmässä kerroksessa (ASL n.160) joten tällä tavoin saan katettua verkkoa varsin kohtuullisesti. Toisena laitteena on Vadelma Portable (VDL2), jonka sydämenä sykkii Heltec V3. Tämä aparaatti kulkee aina matkassa missä päin kulloinkin liikun.